Tukistelua

Mä jouduin taas tukistelun kohteeks koska mä näytin TÄLTÄ! Ai miltä? E mä mun mielestä mitenkään erikoiselta näytä.?

No kuiteskii yritin kaikkeni ett se tukistelu loppus. Mä maastouduin mahalleni, ei auttanu. Esitin surkeutta, eli pää alas ja korvat päätä pitkin ja sit katsotaan säälittävästi kulmien alta. No ei auttanu. Sit mä esitin kuollutta, makasin ihan hiljaa ja liikkumatta. Sekään ei auttanu. Puraisin jopa sitä puukeppiä millä ne nyhti niitä mun villahousuja pois. Siitä sain noottia. Eli ei auttanu muu kuin tyytyä kurjuuteen.


Sit mä menin viltin alle ottaa nokosia, koska joku nyppi keskellä talvee multa kaiken karvan pois. Törkeetä! Ja luntakin sataa, muka kesä tulee. Hah, En usko!

Töissä

Mä pääsin eilen ihan oikeisiin töihin. Eikä ollu sellanen päivä niinku jollain fifillä, ett istutaan emännän mukana jossain toimistohommissa. Oon kuullu että sellastakii tapahtuu... Ni tässä nyt olis pikku juttu mun ekasta työpäivästä. Oli noi porukatki mukana siellä, mut ne vaan teki hiekkakakkuja ja kaiveli monttuja maahan.

Eli ensin sieltä metsästä löyty niinku tällänen kolo:

Sit mä kävin siellä kolossa, ja tulin kertoo porukoille että siellä on semmonen karvanaama kiilusilmä.

Eiks oo komee parta mulla! Vähän toi oli sotkusta hommaa, mut ei se mua haitannu.

Tässä mä meen takas sinne koloon.

Ett oli aika jännä päivä niinku ekaks työpäiväks. Sit mulle tuli uupu ja päätin ett lähetään pois. Ei me saatu sitä karvanaamaa pois sieltä vaikka kuinka sitä komensin. Ei se uskaltanu tulla, Hah! Mä olisin kyllä sitä tukistanut!!